9.6. Byxelkrok – Borgholm

Visbystä länteen lähdettäessä oli tarjolla pelkkää tyyntä eri suunnista. Vietettiin siis päivää muistellen Rudolf Dieseliä, jonka kuolemasta tulee syyskuussa kuluneeksi sata vuotta. Diesel katosi Englannin kanaalia ylittäneestä laivasta 29. syyskuuta 1913, matkalla avaamaan uutta tehdasta Ipswichissä. Kuolemalle on kaksi selitystä, joista toinen on hänen huonoon taloudelliseen tilaansa perustuva oletus itsemurhasta. Dieselin perhe kuitenkin uskoo, että hänet heitettiin laivalta mereen ja että hänen keksintönsä varastettiin. Epäillään myös, että saksalaiset agentit murhasivat hänet estääkseen häntä paljastamasta keksintönsä yksityiskohtia Saksan vihollisille tulevassa sodassa.

Göteborgilainen sovellus R. Dieselin keksinnöstä kuljetti meidät tasaisesti, joskin puuduttavasti Öölannin pohjoiskärjen ympäri Byxelkrokiin. Siellä otimme taas kerran pohjakosketuksen peräsimellä paikassa, jossa viereinen vene (siis taas kerran puhuva vene) väitti kaiun näyttävän kolmea metriä. Jotenkin tuntuu, että tätä on nyt liikkeellä. Kevätvesi on selvästi muutaman kymmenen senttimetriä alle normaalin tason, jonka lisäksi erilaiset muta- ja hiekkapenkat liikuskelevat arvaamattomasti.

wpid-byxelkroklaivat-2013-07-3-23-121.jpg

Byxelkrokin kalastuslaivastoa

Ulomman aallonmurtajan tuntumaan viritetyistä poijuista löytyi paikka, jossa ei ainakaan pohjakosketuksia tuntunut, vaikka kaikuluotain taas näytti pieniä lukemia ja mekasti mielenosoituksellisesti. Kiinnittymisrutiinien jälkeen alkoi viivyttely, jolla kippari ylitti siirtää väistämätöntä velvollisuuttaan jonnekin tulevaisuuteen. Eihän siinä mikään auttanut: uimahousut jalkaan, maski naamalle ja veneen alle, olihan veden lämpö kuitenkin jo toistakymmentä astetta. Keulapotkurista oli puhti pois, ongelmanratkaisu on erilaisten syiden poissulkemista, ja jostain on aloitettava. Fiksumpaa olisi ehkä ollut viettää vielä vähän enemmän aikaa loogisen päättelyn parissa, mutta kun puhelimeen tarttuminen on helpompaa, tulee kuunneltua neuvoja, jotka ovat sinänsä oikeita, mutta perustuvat vääriin oletuksiin.

Alaslaskettu potkuri näytti kuitenkin puhtaalta ja ehjältä, molemmat puolikkaat pyörivät yhdessä ja pyörintävastus tuntui siltä kuin sen pitäisi. Ruotsalainen maahantuoja hiukan myöhemmin vahvisti puhelimitse, ettei tässä mallissa mitään rikkoutuvia sokkia edes ole, joten se siitä varaosaongelmasta. Samainen taho johdatti etsinnän heti oikeaan suuntaan eli sähkönsaantiin, jonka olin aiemmin kuitannut tarkistamalla laitteen sulakkeen kunnon. Yleismittari kertoikin ankkurivinssiä ja keulapotkuria syöttävän akun jännitteeksi peräti 9 volttia, joka keulapotkurin kytkintä käännettäessä putosi neljään.

Kaikkien etäongelmaisten purjehtijoiden sankari Jarmo K. kertoi välittömästi puhelimessa, että jos liitokset ovat kunnossa, akun latausjohdon jommasta kummasta päästä pitää löytyä palanut sulake. Akun läheltä löytyi ehjä sulake, samoin koneen vierestä samankokoinen ja samaan tarkoitukseen viittavalla tekstillä varustettu. Hämärien nurkkien maanisdepressiivinen koluaminen piuhoja yleismittarin kanssa seuraillen jatkui vielä pitkään, kunnes konehuoneen pimeimmältä puolelta löytyi vielä yksi paksussa johtimessa ilman mitään merkintöjä oleva palanut 120 ampeerin sulake.

wpid-borgholmraju-2013-07-3-23-121.jpg

Borgholmin edustalla näyttää rajuilmalta, joka onneksi menee keulan puolelta ohi

Sulakkeen vaihdon ja Borgholmin satamassa yön kestäneen akun latauksen jälkeen keulapotkuri ilmoittautui taas palvelukseen täydellä teholla toimivana. Taas kerran muistuivat mieleen kokeneiden tietokonerasvareiden opetukset vuosikymmenten takaa: ei pidä luulla eikä olettaa, kaikki pitää käydä järjestelmällisesti läpi… ja miettiä vielä jatkoakin: onko lataussulakkeen palaminen johtunut ylipitkästä käyttöjaksosta vai ehkä siitä, että akku alkaa olla tiensä päässä? Ja olisiko kivaa, jos veneen sähköjärjestelmästä olisi olemassa hyvä dokumentti esimerkiksi jonkinlaisen kuvaavan piirroksen muodossa?

Jätä kommentti

Kategoria(t): Yleinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s